2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 4 (30)


№ 3 (29)


№ 2 (28)


№ 1 (27)

№ 3 ( 29 ) 2012



Startup Camp Vaasan yliopistolla

Kevään ja kesän taitteessa suurin osa Vaasan korkeakoulujen opiskelijoista lopetti opiskelunsa ja siirtyi kesälomalle. Noin 30 aktiivista opiskelijaa jäi kuitenkin vielä kaupunkiin edellisen opiskeluvuoden aikana kerääntyneestä väsymyksestään huolimatta ja osallistui käytännönläheiseen Startup Camp -seminaariin, jossa käsiteltiin yritystoiminnan perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

Seminaarin osallistujat ideanikkari Kevin Mayn kanssa (toisessa rivissä seitsemäs oikealta).

Kolmipäiväinen Startup Camp pidettiin 31.5.–2.6.2012 Vaasan yliopistolla ja sen järjesti yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta BusinessFactoryn ja suomalaisen Keksintösäätiön tuella. Seminaari pidettiin englannin kielellä, joten siihen saattoivat osallistua niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin opiskelijat ja nuoret yrittäjät. Amerikkalainen tutkija Kevin May, George Washingtonin yliopistosta, esitteli osallistujille yritysidean kehittelymallin LEAN Startup ja kehotti heitä kokeilemaan sitä käytännössä luomalla pienen elinkelpoisen tuotteen.

Teoreettinen osuus ei kestänyt kauan, sillä seminaari oli tarkoitettu teorioiden käytäntöön viemiseksi. Kevin Mayn lyhyen aloituspuheen jälkeen osallistujat siirtyivät nopeasti pohtimaan mahdollisia liikeideoita ja oman yrityksen perustamista. Kaikilla ei tietenkään ollut vielä tullessaan selkeää käsitystä siitä, minkä tyyppisen yrityksen he haluaisivat perustaa; jotkut ottivat seminaarissa vasta ensimmäisiä askeleita omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa tarkasteluun. Kuitenkin joukosta löytyi 8 vapaaehtoista, jotka esittelivät liikeideansa ja he saivat jatkokehitysehdotuksia LEAN Startup metodin mukaisesti. Nykyisen monimuotoisen teknologian ja eri toiminta-alojen paljouden keskellä ei ole hämmästyttävää, että osallistujien liikeideat poikkesivat kovasti toisistaan: ideoita oli kaikenkattavista matkapuhelinsovelluksista aina asuntojen laatuseurantatekniikoiden

kehittämiseen asti. Kaikesta monipuolisuudesta huolimatta on todettava, että ajatusten kehittäjien lähtökohtana eivät suinkaan olleet taloudelliset motiivit vaan halu kohentaa elämäämme, lisätä ihmisten tietoa sekä halu auttaa kaukana kotimaastaan eläviä maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen asuinmaahansa.

Kun ideat oli esitelty tarkemmin muille osanottajille, muodostettiin työryhmiä, jotka jatkoivat liiketoimintamallien kehittelyä. Kaksi päivää hurahti vilkkaiden keskusteluiden parissa, ongelmia ihmetellessä ja seminaarin vetäjien neuvoja kuunnellessa. Viimeisenä päivänä oli lopulta aika testata alustavia tuloksia mahdollisilla asiakkailla. Valmentajat eivät osallistujia säälineet eivätkä välittäneet vakuutteluista, joiden mukaan idean käyttökelpoisuuden kehittämistä varten pitäisi vielä kerätä tietoa erilaisilta tulevilta ostajilta. He vaativat idean välitöntä tarkistamista. Niinpä muutamia ryhmiä lähetettiin Vaasan keskustaan tekemään kadunvarsikyselyä ohikulkijoilta ja loput pistettiin soittelemaan yrityksiin ja selvittämään heidän mielipiteitään. Tämä oli elävä esimerkki siitä, miten tärkeää on testata kaikki liiketoimintaan liittyvät ehdotukset sekä siitä, miten tärkeää on kokeilla sitä ennen kuin tuotetta tai palvelua aletaan valmistaa markkinoille.

Nämä käytännön kokeet poikivat merkittäviä korjausehdotuksia joihinkin alustaviin ajatuksiin ja jotkut ryhmät hajosivat kokonaan eivätkä jatkaneet prosessia pidemmälle. Kolmannen päivän lopulla jäljelle jääneet ryhmät esittelivät valmentajille tuotteensa tai palvelunsa, jonka he halusivat toteuttaa. Ajatuksissa ei enää ollut havaittavissa samanlaisia epäjohdonmukaisuuksia ja ristiriitaisuuksia kuin ensimmäisenä päivänä, kun alustavat ideat ensimmäisen kerran esiteltiin. Kysymyksiin annetut vastaukset vaikuttivat varmemmilta ja asiantuntevammilta. Tietenkään kaikkia ehdotettuja liiketoimintamallin menestystekijöitä ei ehditty testata ja vahvistaa, joten ennen ideoiden kaupallista toteutusta niitä pitäisi vielä viimeistellä. Siinä voi auttaa Eric Riesin kirja The Lean Startup, jonka kaikki osallistujat saivat seminaarin päätteeksi kiitoksena rohkeudesta ja aktiivisuudesta.

Lopuksi haluan vielä todeta, että Pohjanmaan alueella, johon Vaasakin kuuluu, on asukaslukuun verrattuna Suomen eniten yrityksiä. Suurin osa näistä yrityksistä on pk-yrityksiä. Jotkut ovat sitä mieltä, että juuri tällaiset pienikokoiset yritykset ovat koko Suomen talouden liikuttava tekijä. Niinpä Startup Campin tapaiset yrittäjyysseminaarit ovat tärkeitä ylläpitämään alueen yrittäjähengen jatkuvuutta. Seminaari auttaa opiskelijoita pohtimaan omien ajatusten tavoitteellisuutta ja tarpeellisuutta ennen niiden kaupallista toteuttamista ja motivoi heitä aloittamaan oman yrityksen.

Teksti: Svetlana Sivil
Kuvat: Juho Ylimäki

Suomennos: Päivi Nironen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика