2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 4 (30)


№ 3 (29)


№ 2 (28)


№ 1 (27)

№ 3 ( 29 ) 2012



Joka kurppa omaa suotansa kehuu

(venäläinen sananlasku)

Mieheni on syntynyt ja elänyt suurimman osan elämästään Keski-Suomessa, pienessä kylässä, maatilalla. Vaasalaisille selitän hieman: Keski-Suomi on täynnä metsiä, järviä ja mäkiä. Näin ollen omien asukkaidensa (ja mieheni) mielestä Jyväskylä on koko suomalaisen kulttuurin kehto ja sieltä löytyy maan paras jääkiekkojoukkue.

Mihin minä tällä kaikella pyrin? Nimittäin mieheni, joka opiskeli Turussa, vietti puoli vuotta Pietarissa ja on nyt asunut ja työskennellyt Vaasassa jo monta vuotta, on edelleen sitä mieltä, ettei koko maailmasta löydy Jyväskylää ja Jyvässeutua parempaa paikkaa. Siellä on kaikkein kaunein luonto, parhaat kalavedet sekä kaikkein ystävällisimmät ja mukavimmat ihmiset. Ja tietenkin Jyväskylä on ainoa paikka, jossa osataan kunnolla pelata jääkiekkoa.

Joka kurppa omaa suotansa kehuu, sanoo vanha venäläinen sananlasku tällaisissa tilanteissa. Monen mielestä se paikka, jossa olemme syntyneet ja viettäneet lapsuutemme ja jonka tavat olemme sisäistäneet ”jo äidin maidosta”, jää mieliimme eräänlaisena mittapuuna, johon vertaamme kaikkea muuta. Mieheni ei erityisemmin pidä Pohjanmaasta. Täällä on mäkien sijaan tasaista, metsien sijaan loputtomia peltoja ja järvien tilalla meri. Monilta vaasalaisilta olen sen sijaan kuullut, etteivät he taas pidä Keski-Suomesta – pääasiassa samoista syistä.

Jos ihmisen on näin vaikeaa tottua uuteen ympäristöön vain muuttaessaan yhdeltä Suomen alueelta toiselle, mitä voimme puhua maahanmuuttajista? Ihminen, joka on muuttanut toisesta kieliympäristöstä, kulttuurista ja ilmastosta alkaa tahtomattaankin vertailla: suomalaisilla on näin ja meillä näin. Ja vaikka objektiivinen vertailu hyödyttäisikin Suomea jossain määrin, minusta tuntuu, että syvälle monien sisimpään on jäänyt tietynlainen vääryyden tunne. Mutta meillä asiat ovat toisin! Eihän se, mihin olen lapsuudessani tottunut voi olla väärin! Suomalaisen kulttuurin tapojen ja sääntöjen hyväksyminen ja suomalaiseen elämäntapaan sopeutuminen on monille maahanmuuttajille todella vaikeaa.

Se on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Omia juuriamme ja syntymäpaikkaamme unohtamatta meidän täytyy oikeasti edes yrittää tulla ”uusiksi suomalaisiksi” eikä jäädä vain maahanmuuttajiksi. Täytyy opiskella kieli, löytää suomalaisia ystäviä, maistaa jouluna punajuuresta tehtyä rosollia ja pääsiäisenä mämmiä. Täytyy tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yrittää, jos ei ihan rakastaa sitä, niin ainakin hyväksyä sen, vaikka se vaikuttaisikin vähän ”väärältä”.

Svetlana Sivil

Suomennos: Päivi Nironen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика