• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 27 ) 2012

Zacharias Topelius

Kuva: Svetlana Sivil

Patsaan sijainti on Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä. Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942). Jalustan on tehnyt vaasalainen kivenhakkaamo K.G. Rehn. Punagraniittinen jalusta on 2m ja veistosryhmä on 2,2 metriä. Veistos on valettu pronssiin Lauritz Rasmussen'in pajassa Kööpenhaminassa. Jalustassa on kapea pronssinen maisemareliefi sekä kirjailijan nimi:

Z. Topelius

Sanomalehti Vaasa esittelee veistoksen 22.5.1915: ”Patsas kuvaa runoilijaa ulkona lapsukaisten ympäröimänä. Nuorin niistä katselee ihmeissään tuttuja kasvoja istuen lasten ystävän vasemman käden suojaamana. Sadun prinsessa haltioituneena seuraa kevään ja nuoruuden runoilijan aatteita. Maalaispoikanen taas kuvaa sitä moraalista puolta, joka niin selvästi esiintyy Topeliuksen teoksissa”. Sadun prinsessan mallina oli kuvanveistäjä Wikströmin tytär Mielikki (Ivalo). Patsaan paljastustilaisuus oli 22.5.1915. Aloite patsaan hankkimiseksi runoilija, kirjailija, valtioneuvos Zacharias Topeliukselle (1818–1898) syntyi vaasalaislasten keskuudessa.

Hautajaisseppelettä varten kerättyjen rahojen ylimäärästä muodostettiin patsaan pohjarahasto. Varsinainen patsastoimikunta perustettiin vuonna 1906. Siitä huolimatta, että varojen keräys ulotettiin koko maahan, suurin osa kertyi kuitenkin vaasalaisten toimesta, myös Vaasan kaupunki osallistui rahoitukseen. Inflaatio ja puhjennut ensimmäinen maailmansota viivyttivät työn toteutumista usealla vuodella. Tämä on ensimmäinen Topeliukselle pystytetty patsas Suomessa.

Zacharias Topelius syntyi Uudessakaarlepyyssä. Hän toimi historian professorina Helsingin Yliopistossa sekä Yliopiston rehtorina vv. 1875–1878. Topeliuksen merkittävin elämäntyö tapahtui lehtimiehenä. Lehdessään Helsingfors Tidningar (1841–1860) hän julkaisi pääosan runoistaan, novelleistaan ja romaaneistaan. Välskärin kertomukset ilmestyivät jatkokertomuksena v. 1851–1860.

Topelius haki ja sai 1852 Vaasan lukion (Vasa Gymnasium) historian lehtoraatin. Vaasan palon takia hän ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan. Palon jälkeisinä vuosina Topelius puolusti kiivaasti Vaasan nimeä ja vastusti kaupungin nimen muuttamista Nikolainkaupungiksi.

Lähde: Vaasan patsaat ja muistomerkit – esite, 2008.
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös