Tulosta

Nuorisotakuu

Mikä nuorisotakuu?

Nuorten yhteiskuntatakuulla tarkoitetaan:

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken ja se on aloitettava kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä osallistuminen siinä sovittuihin työvoimapalveluihin, ovat niin työnhakijaa kuin TE-toimistoa velvoittavia toimia.

Nuoret, joilta puuttuu ammatillisesti suuntautunut tutkinto

Nuorisotakuun täyden toimeenpanon alkaessa 1.1.2013 TE-toimistojen ammatinvalinta- ja uraohjaus vahvistuu. TE-toimistojen uraohjauksen henkilöstöresursseja lisätään.

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut auttavat ratkaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen osaamisen ja kehittymiseen sekä työn saamiseen liittyviä kysymyksiä koulutus- ja työuran siirtymävaiheissa. Oman uran selvittämisen tueksi lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille.

Nuoret, joilla on ammatillisesti suuntautunut tutkinto

Nuorten työnhakutaitojen tukemiseksi lisätään työnhakuvalmennuksen resursseja. Lisäksi nuorten työmarkkinoille sijoittumista edistetään työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa.

Nuorten työllistymistä yrityksiin helpotetaan palkkatuella. Palkkatuki nuoren työllistämiseksi kompensoi työnantajalle nuoren työkokemuksen puutetta.

Nuorille, joilla ammatilliset toisen asteen tai korkea-asteen opinnot ovat jääneet kesken tai joilla ammatillisen osaamisen taso ei ole työmarkkinoiden tarpeita vastaava voidaan tarjota entistä enemmän ammatillista työvoimakoulutusta lisä- ja täydennyskoulutuksien sekä lupakoulutuksien osalta.

Työharjoittelun nimi muuttui 1.1.2013 työkokeiluksi. Vastavalmistuneita nuoria ei pääsääntöisesti ohjata työkokeiluun, vaan heidän työllistymistä tuetaan työnantajalle maksettavalla palkkatuella.

Koulutustakuu - koulutuspaikka jokaiselle juuri peruskoulun päättäneelle

Koulutustakuu varmistaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Nuorisotakuun voimaantulon jälkeen 1.1.2013 koulutustakuu toimii seuraavasti:

Lisää opiskelupaikkoja ammatilliseen koulutukseen

Koulutustakuun toteuttamiseksi nuorten ammatillisen koulutukseen lisättiin 1200 opiskelupaikkaa 1.8.2012 alkaen ja lisätään vielä 500 opiskelupaikkaa 1.1.2013 alkaen.

Opiskelijavalinnat uudistetaan

Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Uudistuksen jälkeen perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Oppilaanohjauksesta vastuu kunnille

Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta.

Maahanmuuttajanuorille lisää kielikoulutusta

Maahanmuuttajanuorten kohdalla hakematta jättäneiden, valitsematta jääneiden ja keskeyttäneiden osuus on suurempi kuin koko väestössä. Tilanne on erityisen haasteellinen nuorilla, jotka ovat tulleet Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa. Maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta lisätään kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa, jotta he voisivat parantaa opiskeluvalmiuksiaan ja kielitaitoaan.

Jo vuoden 2012 talousarviossa oli 2 miljoonan euron määräraha jaettavaksi kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa maahanmuuttajanuorten koulutukseen. Nuorten opiskelumaksuja kompensoidaan Opetushallituksen myöntämillä opintoseteliavustuksilla. Syksyn 2012 kokemusten perusteella täsmennetään vuoden 2013 alusta alkavia uusia koulutuksia.

Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksiin korotuksia

Osana nuorisotakuuta korotetaan työnantajille osoitettavaa koulutuskorvausta vuoden 2013 alusta lukien koulutustakuun piirissä olevien nuorten osalta. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa ja alenee opiskelun edetessä portaittain. Korotettua korvausta on arvioitu maksettavan noin 500 nuoresta oppisopimusopiskelijasta vuodessa.

Tiesitkö, että...

Perusopetuksen päättävistä nuorista noin kaksi prosenttia, 1700 nuorta, ei hae ollenkaan peruskoulun jälkeen yhteishaussa tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaussa hakeneista perusopetuksen päättäneistä jää valitsematta noin 5,5 prosenttia. Voidaan arvioida, että noin 5000 perusopetuksen päättänyttä nuorta on jäänyt vuosittain ilman toisen asteen tutkintoon tähtäävää koulutuspaikkaa. Osa näistä nuorista on hakeutunut erillishaussa mm. ammatillisen koulutuksen valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin, kotitalousopetukseen, kymppiluokille, kansanopistoihin ja työpajoihin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Osaamisohjelma on tarkoitettu niille 20–29-vuotiaille nuorille, joilta puuttuu kokonaan peruskoulun jälkeinen tutkinto. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013-2016.

Nuorten työpajat

Nuorten työpajatoimintaa on 264 kunnassa. Vuonna 2011 nuorten työpajatoimintaan osallistui 12 982 alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 72 % sijoittui pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee nuorten työpajatoimintaa vuosittain; tänä vuonna yli 11 miljoonalla eurolla.

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea, ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Vuonna 2012 valtionapua myönnettiin 223 kunnalle.

Viime vuonna etsivä nuorisotyö oli yhteydessä yli 15 000 nuoreen, joista pidempää apua tarvitsi 10 041 nuorta. Eniten tavoitettiin 16–20 -vuotiaita nuoria. Nuorista 20 % (1 963 nuorta) tavoitettiin joko nuoren vanhempien, kaverien tai nuoren oman yhteydenoton kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa etsivää nuorisotyötä vuosittain; tänä vuonna toimintaa tuettiin yli 10 300 000 eurolla.)

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.

Nuorten yhteiskuntatakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin.

Yhteistyötä tarvitaan

Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun täydelle onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Tarvitsemme koko yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä!

Lähde: www.nuorisotakuu.fi
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös



Яндекс.Метрика