2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 9-10 (81-82)


№ 8 (80)


№ 7 (79)


№ 6 (78)


№ 5 (77)


№ 4 (76)


№ 3 (75)


№ 2 (74)


№ 1 (73)

№ 3 ( 75 ) 2012

Nuorten yhteiskuntatakuu:
KOULUTUSTA, TYÖTÄ JA TÄSMÄPALVELUA

Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan 2013 alusta. Takuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.

Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi. Esitetty yhteiskuntatakuun työryhmän väliraportti keskittyy nuorten koulutus- ja työllisyystilanteen arviointiin sekä esityksiin, jotka koskevat lainsäädäntöä ja budjettia. Esityksissä korostuvat koulutuspaikkojen riittävyys, nuorille suunnatut työllisyyspalvelut ja aktiivinen osallisuus. Tavoitteena on, että yhteiskuntatakuun palvelut näyttäytyvät nuoren kannalta yhtenäisenä ja selkeänä kokonaisuutena.

Työryhmän seuraavassa työvaiheessa keskitytään laajapohjaisen yhteistyön rakentamiseen tälle koko yhteiskuntaa koskevalle hankkeelle. Työryhmä katsoo, että viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Nuorten syrjäytymisellä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Syrjäytymisen inhimillisiä seurauksia on vaikea määrällisesti todentaa, vaikka jokainen osaa ne kuvitella. Kansantalouden tasolla nuorten syrjäytyminen vaikuttaa työurien pituuteen ja työvoiman saatavuuteen merkittävällä tavalla. Työelämän ulkopuolelle jääneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa. Lisäksi tulevat välilliset kustannukset menetettyinä verotuloina ja muina sosiaalimenoina.

Työryhmän keskeisemmät ehdotukset

Väliraportissaan työryhmä on listannut ensisijaiset toimet, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja työhön ja sitä myöten mukaan yhteiskuntaan. Esitykset on suunnattu peruskoulun päättäneille, työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille sekä nuorille, jotka eivät ole mukana missään aktiivisessa toiminnassa. Esitykset jakaantuvat seuraavasti:

Yhteiskuntatakuun koulutustakuu perusasteen päättäneille nuorille, jotka ovat vailla koulutuspaikkaa tai tutkintoa:

  • Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja niillä alueilla, joilla on muita vähemmän paikkoja suhteessa nuorisoikäluokkaan
  • Muutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä
  • Korotetaan työnantajalle osoitettavaa koulutuskorvausta koulutustakuun piirissä oleville nuorille ja tuetaan oppisopimuskoulutusta

Yhteiskuntatakuu nuorille, jotka ovat työttömänä työnhakijana TE-toimistossa:

  • Lisätään TE-toimistojen palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta
  • Lisätään TE-toimiston uraohjausmahdollisuuksia
  • Vakinaistetaan Sanssi-kortti, jonka on todettu alentavan työnantajien kynnystä palkata nuoria
  • Lisätään maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksia tukevaa koulutusta ja kielikoulutusta
  • Kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja

Yhteiskuntatakuu nuorille, joiden ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea:

  • Säädetään kunnille vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta
  • Vahvistetaan nuorten työpajatoimintaa
  • Laajennetaan etsivä nuorisotyö koko maahan
  • Tehostetaan nuorisolain muutoksen toimeenpanoa

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Työryhmän työn aikana on havaittu, että tällä hetkellä vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on peräti 110 000. Heistä arviolta 40 000 ovat kaiken aktiivitoiminnan ulkopuolella. Siksi tulevia sukupolvia koskevien ehdotuksien lisäksi työryhmä esittää perustettavaksi määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa 2013–2016. Tavoitteena on, että vuonna 2016 nuorten palveluverkosto toimii, eikä yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita nuoria aikuisia ole laajassa mittakaavassa.

Työryhmän jatkotyö

Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymiseen ja kuntien toimintaan. Tässä yhteydessä uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa.

Lukuja

Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20–29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 051/2012, 15.3.2012
 Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика