Kela-kortilla voi osoittaa oikeutensa Suomen sairausvakuutukseen. Kortti voi olla kuvaton tai kuvallinen.

Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa kuvattoman Kela-kortin. 16 vuotta täyttänyt henkilö allekirjoittaa Kela-kortin itse. Muut merkinnät siihen tehdään Kelan toimistossa.

Kuvallinen kortti on maksullinen, ja sitä on itse haettava Kelan toimistosta. Mukaan kuvallinen henkilötodistus, yksi passivalokuva, josta hakijan tuntee hyvin ja 25 euroa käteistä rahaa. Korttiin tulee vain hakijan pyytämiä lisämerkintöjä, kuten lääkkeiden erityiskorvaukseen oikeuttavat sairauskoodit ja eläkeläisen matka-alennukseen oikeuttavat merkinnät. Kortti saapuu postitse hakijalle parin viikon kuluttua sen hakemisesta.

Kela-kortti maahanmuuttajalle

Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä hakemuslomake Y77. Sen perusteella Kela antaa hakijalle päätöksen siita, kuuluuko tämä Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos hakija kuuluu, hän saa Kela-kortin.

Yleensä Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Joitakin sosiaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta.

Kotoutumistukea
maahanmuuttajille

Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa kotoutumistukea, joka vastaa työmarkkinatukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukeen liittyy työvoimatoimistossa tehty kotoutumissuunnitelma.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijalla on oleskellessaan toisessa EU- tai ETA-maassa sekä Sveitsissä oikeus lääketieteellisista syistä välttämättömään sairaanhoitoon.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva henkilö voi hakea eurooppalaista sairaanhoitokorttia Kelan toimistosta. Siitä voi olla hyötyä, kun lähtee lomailemaan, opiskelemaan, työkomennukselle tai työnhakuun. Kortti on maksuton. Jokainen maa myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin omalla kielellään, mutta kortit ovat samannäköisiä. Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin joko suomenkielisenä tai ruotsinkielisenä.

Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Sairaanhoitoa voi saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai tilanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Säännökset eivät kuitenkaan kata tilannetta, jossa tilapäisen oleskelun tarkoituksena on saada hoitoa, tai jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvausjärjestelmän piiriin. Silloin joutuu maksamaan kaikki kustannukset itse.
Näissä tilanteissa on mahdollista hakea korvausta jälkikäteen Kelasta Suomen sairausvakuutuslain mukaisesti.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa käytettävää Kela-korttia.

Ulkomaalaisena Suomeen töihin

Suomeen toisesta EU-maasta tai ETA-maasta tulevan oikeus Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan porrastuu työskentelyn keston mukaan. EY-lainsäädäntö määrää suurelta osin sen, mistä maasta maksetaan EU:n, ETAn tai Sveitsin alueella liikkuvien työntekijöiden, seka osittain myös heidän perheenjasentensa sosiaaliturva.

Lyhyen tai enintään kaksi vuotta kestävän työskentelyn aikana työntekijällä on oikeus sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, sairaanhoitokorvauksiin, lasten kotihoidon tukeen ja lapsilisään. Kansaneläke ja perhe-eläke alkavat kertyä. Työntekijä kuuluu myös työttömyysturvalain piiriin.

Toistaiseksi solmitun tai vähintään kahden vuoden määräaikaisen työsuhteen aikana työntekijä katsotaan vakinaisesti Suomessa asuvaksi. Hän saa oikeuden myös lapsen hoitotukeen, vammaistukeen, äitiysavustukseen ja yleiseen asumistukeen.

Suomeen lähetettyä työntekijää pidetään lähettäjämaan lainsäädännön piiriin kuuluvana. Muun EU- tai ETA-maan antaman eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijalla on Suomessa oleskellaan oikeus välttämättömään sairaanhoitoon. Kortti ei käy Kela-korttina.