• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 103 ) 2015

Median vaikutus yleisen mielipiteen muokkaajana

Millainen rooli tiedotusvälineillä on Suomessa?

Muokkaavatko ne puolueettomasti yleistä mielipidettä?

5.12.2014 Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjesti yhdessä Euroopan maahanmuuttoverkoston (EMN) kanssa Eurooppalainen maahanmuuttajapolitiikka mediassa -aiheisen seminaarin. Tapahtumaan osallistui yli 100 henkilöä, joiden joukossa oli edustajia niin maahanmuuttajajärjestöistä kuin myös mediasta. Seminaarissa oli laajasti esillä EMN:n toiminta ja median roolia käsiteltiin monipuolisesti maahanmuuttoasioiden tiedottajana. Seminaarissa kuultiin erilaisia mielipiteitä, mutta kaikki osanottajat olivat samaa mieltä siitä, että keskustelun tulee pohjautua faktoihin. Suomalaisessa mediassa tulisi eri mielipiteiden olla tasapuolisesti edustettuina.

Seminaarissa olivat mukana myös Mosaiikki ry:n edustajia. Tatjana Doultseva, lehden päätoimittaja, ehdotti yhteistyötä suomalaisen median kanssa. Hänen mukaansa on tärkeä luoda ja tukea suhteita suomalaiseen mediaan, jotta kantaväestö saisi enemmän tietoa siitä, keitä maahanmuuttajat ovat, miksi he ovat tulleet Suomeen, miten he täällä elävät ja mistä unelmoivat. Hänen mielestään on tärkeää kertoa suomalaisessa mediassa maahanmuuttajien kansalaisjärjestöistä, millaisia hankkeita niillä on ja millaista yhteiskunnallista toimintaa ne harjoittavat. Monet suomalaiset eivät tiedä näistä asioista mitään tai heillä on siitä vääränlaista tietoa. Mutta Suomessa on yli 100 venäjänkielistä yhdistystä, klubia ja urheiluseuraa sekä kerhoja jotka tekevät sivistävää kulttuurityötä. Maahanmuuttajajärjestöt tekevät valtavan suurta kotouttamistyötä ja suomalainen media voisi kertoa kantaväestölle aktiivisemmin tästä toiminnasta. Olisi toivottavaa, että suomalaisessa mediassa näkyisi myös maahanmuuttajien ajatukset. He voisivat antaa konkreettisia esimerkkejä työelämästä ja kertoa itsestään, ihmissuhteistaan, perhearvoistaan, miksi asuvat Suomessa, ongelmista, joita heillä esiintyy ja millaisia ratkaisumalleja heillä näihin ongelmiin olisi. Jos myös suomalaisen median kautta käytäisiin dialogia maahanmuuttajien kanssa, niin se auttaisi välttämään osapuolten väliset väärinkäsitykset ja negatiivisten stereotypioiden muodostumiset, kehittämään luottamussuhteita sekä luomaan kantaväestölle myönteistä kuvaa maahanmuuttajista.

Millainen on median rooli Suomen ja Venäjän välisten suhteiden luomisessa?

Venäjältä Suomeen on muuttanut paljon ihmisiä, erilaisten perinteiden ja kulttuurien edustajia. Heidän joukossaan on inkeriläisiä, niiden suomalaisten jälkeläisiä, jotka joskus muuttivat Venäjälle, ihmisiä, jotka ovat solmineet avioliiton suomalaisen kanssa, tai tulleet töihin tai opiskelemaan tänne sekä venäjänkielisiä maahanmuuttajia entisistä neuvostotasavalloista. Suurin ongelma, johon monet heistä törmäävät päivittäin, on molemminpuoliset negatiiviset stereotypiat, jotka hidastavat integroitumista. Historialliset ja poliittiset syyt vaikuttavat suomalaisten suhtautumiseen venäjänkieliseen väestöön. Tapahtumat, joita on viime aikoina sattunut maailmalla, eivät muuta tilannetta parempaan suuntaan. Mutta mitä enemmän suomalaiset tutustuvat venäläisiin, sitä paremmaksi heidän suhtautumisensakin muuttuu. Yksi syy etnisten suhteiden kireydessä on suomalaisten tiedon vähyys venäjänkielisistä maahanmuuttajista ja päinvastoin. Ymmärtämättömyys ja väärin ymmärtäminen lisäävät epäluottamusta. Kantaväestön kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin voidaan muuttaa paremmaksi levittämällä aktiivisesti tietoa, joka liittyy maahanmuuttoon ja sitä koskeviin haasteisiin. Nimenomaan objektiivisen ja totuudenmukaisen tiedon avulla voidaan välttää väärinkäsityksiä ja tarpeettomia ristiriitoja.

Suomessa kuin myös muissakin maissa medialla on iso rooli yleisen mielipiteen muotoutumisessa. Suomalainen media on monipuolinen ja itsenäinen. Monet tiedotusvälineet ovat yksityisiä yksiköitä. Vahva paikallinen lehdistö ei ole riippuvainen alueellisista viranomaisista. Televisiokanavia on monia ja radiokanavia kymmeniä. Internet ja sosiaalinen media ovat kehittyneitä. Tavallisten kansalaisten rooli kasvaa Internetin sisällön tuottajina. Maahanmuuttajat kuitenkin kritisoivat usein suomalaista mediaa maahanmuuttoa koskevista virheellisistä uutisista. Suomalaisessa mediassa on saanut paljon huomiota äärioikeistolaispoliitikkojen mielipiteet, jotka ovat pääsääntöisesti kaikkea maahanmuuttajavastaista. Sananvapaus tarkoittaa myös vastuuta. Laissa säädetään ehdot ja rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten maineen ja oikeuksien suojelemiseksi. Suomessa sananvapauden rajoittaminen ihmisoikeusrikkomuksena on mainittu myös rikoslaissa. Tahallinen solvaaminen, uhkailu ja panettelu etnisiä ryhmiä kohtaan ovat Suomessa rikoslaissa rangaistavia tekoja eli rikoksia (Rikoslaki 8:11). Tämä koskee myös materiaaleja, jotka leviävät Internetissä. Suomalaisella medialla on tärkeä rooli skandinaavisten arvojen säilyttäjänä: tasa-arvo etnisestä tai uskonnollisesta taustasta riippumatta sekä kaikkien ihmisten kohtelu tasavertaisina ja kunnioituksella.

Maahanmuuttajien ääni ei kuitenkaan käytännössä kuulu suomalaisessa mediassa. Yksipuolisen ja suvaitsemattoman näkemyksen levittäminen maahanmuuttajista voi johtaa yhteiskunnallisiin ristiriitoihin.

Seminaarissa kuultiin ehdotuksia ja toiveita. Niistä tärkeimpiä olivat:

• poliittisen korrektiuden harjoittaminen
• maahanmuuttajista kertominen arkisella tavalla
• erityisen huomion kiinnittäminen suomalaisten ja maahanmuuttajien väliseen vuorovaikukseen ja yhteistyöhön.

Venäjänkielisen väestön tehokas kotouttaminen vaatii suomalais-venäläisen median aktivointi. Sen avulla voitaisiin palvella venäjänkielisiä asukkaita, tiedottaa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, selittää suomalaisen elämän erikoisuuksia ja sääntöjä sekä tutustuttaa suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan.

Kahdella kielellä pitäisi antaa enemmän virallista tietoa, joka liittyy maan kaikkiin aloihin, median asiantuntijaryhmien, suomalaisten asiantuntijoiden ja maahanmuuttajien avustuksella. Tähän mennessä tarvittavaa tietoa annetuista palveluista on ollut vaikea löytää, sikäli kun suurin osa julkaistuista tiedoista on suomen kielellä. Kielimuuri estää virallisten papereiden byrokraattisen kielen ymmärtämisen. Tämän lisäksi tulkkipalvelut eivät usein vastaa asiakkaiden tarpeita.

Suomen ja Venäjän yhdistävät vahvat historialliset, kulttuurilliset ja taloudelliset siteet. Ennakkoluulot venäjänkielisiä asukkaita kohtaan on koko suomalaisen yhteiskunnan huoli eikä vain vähemmistön ongelma. Kielteiset asiat on välttämätöntä tunnustaa ja ne pitää huomioida. Tämä vaatii poliitikoilta, virkamiehiltä ja kansalaisjärjestöiltä aktiivisuutta ja kansalaisrohkeutta.

Tietoa: Mosaiikki-lehteä on julkaistu Jyväskylässä vuodesta 2004 lähtien. Kaikki lehden materiaalit julkaistaan kahdella kielellä, suomeksi ja venäjäksi. Vaasassa, Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa ja Imatralla ilmestyy Mosaiikin paikallislehdet. Julkaistut jutut tutustuttavat lukijoita niin maahanmuuttajien elämään kuin myös kertovat yhteiskunnallisesta elämästä Suomessa. Lehteä jaetaan ilmaiseksi niissä kaupungeissa, joissa se ilmestyy. Muiden kaupunkien asukkaat voivat tilata sitä osoitteesta: www.mosaiikki.info/tilaus_ru.php?id=tilausnetti. Yhdistyksen hankkeet auttavat maahanmuuttajien kotouttamisessa ja integraatiossa Suomeen, lisäävät eri maahanmuuttajien kanssa töitä tekevien järjestöjen yhteistyötä ja yhteisymmärrystä.

Aineiston on koonnut Irina Senkina.

Jutun kirjoittamisessa käytettiin apuna seuraavia lähteitä:
www.emn.fi/ajankohtaista/
www.mosaiikki.info/kc/
http://yle.fi/uutiset/
www.rosbalt.ru/piter/
http://polit-obzor.ru/

Kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös